Tarkista tuuli ajoissa!

Ilmatieteen laitoksen väriluokituksessa keltainen tarkoittaa, että vaarallinen sää on mahdollinen, oranssi, että sää on vaarallinen, ja punainen hyvin vaarallista säätä. Maa-alueilla talvikaudella 1.11.–30.4. keltainen tuulivaroitus annetaan 20 m/s:n, oranssi 25 m/s:n ja punainen 30 m/s:n puuskista, kesäkaudella 15, 20 ja 25 m/s:n puuskista.

Ilmatieteen laitos ei käytä nimitystä keskitason varoitus. Varoitustasot ovat keltainen, oranssi ja punainen. Keltainen on lievin taso: vaarallinen sää on mahdollinen. Oranssi tarkoittaa vaarallista ja punainen hyvin vaarallista säätä.

Keskituuli on tuulen nopeuden 10 minuutin keskiarvo. Puuska on 5–10 sekunnin hetkellinen tuuli, joka on Ilmatieteen laitoksen mukaan yleensä noin 1,5-kertainen ja enimmillään noin 2-kertainen keskituuleen verrattuna. Maalla tuulivaroitukset perustuvat puuskiin, merellä keskituuleen.

Maa-alueilla talvikaudella 1.11.–30.4. keltainen varoitus annetaan 20 m/s:n, oranssi 25 m/s:n ja punainen 30 m/s:n puuskista. Kesäkaudella 1.5.–31.10. rajat ovat 15, 20 ja 25 m/s. Merellä kovan tuulen varoitus annetaan 14–20 m/s:n, myrskyvaroitus 21–32 m/s:n ja hirmumyrskyvaroitus vähintään 33 m/s:n keskituulesta.

Laissa ei ole yhtä m/s-rajaa. Traficomin mukaan jokaiselle kaupalliselle droonille valmistaja on ilmoittanut suurimman suositellun tuulen, ja sitä on noudatettava. Huomaa, että tuuli on yleensä voimakkaampaa korkealla, kuorma voi heikentää droonin tuulensietoa ja vastatuuleen palatessa maanopeus laskee ja akku kuluu nopeammin.

Ilmatieteen laitoksen Havaintojen lataus -palvelusta voi ladata säähavaintoja taulukkoon ilman ohjelmointia, ja avoimen datan rajapinnasta saa koneluettavaa dataa. Avoin data on CC BY 4.0 -lisenssillä, eli sitä saa käyttää myös kaupallisesti, kun lähteeksi mainitaan Ilmatieteen laitos. Ilmatieteen laitoksen havaintoasemaverkostoon kuuluu noin 400 erityyppistä asemaa; asemaluettelo on palvelussa ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat.

Valmistajan koneeseen merkitsemä tuuliraja ratkaisee. EN 280 -standardin mukaan suunnitellun ulkokäyttöön tarkoitetun henkilönostimen raja on tyypillisesti 12,5 m/s, ja vain sisäkäyttöön tarkoitetun nostimen raja on 0 m/s. Tuuli voi olla 20 metrin korkeudessa jopa 50 % kovempi kuin maassa, joten tarkista tuuli myös työkorkeudella. Isot levyt ja kankaat korissa toimivat purjeena.

Yhteistä lukua ei ole: raja on nosturikohtainen ja löytyy valmistajan käyttöohjeesta ja kuormituspiirroksesta. Työturvallisuuskeskuksen Nosta turvallisesti -oppaan (2024) mukaan nostotyön suunnittelussa huomioidaan tuuli ja sade ja tarkistetaan raja-arvot nosturin ohjeista. Suurikokoinen ja kevyt taakka voi rajoittaa nostoa jo selvästi nosturin rajaa heikommassa tuulessa.

Yli 50 m²:n tilapäisiin telttoihin sovelletaan standardia SFS-EN 13782:2015, joka koskee teltan suunnittelua, pystytystä ja kunnossapitoa. Teltan suurin sallittu tuuli tulee valmistajan tai rakennesuunnitelman asiakirjoista. Kirjaa raja tapahtuman turvallisuussuunnitelmaan ja päätä etukäteen, kuka seuraa tuulta ja millä tuulella teltta tyhjennetään.

Vuonna 2025 tuulivoima tuotti 22,1 TWh eli 26,1 % Suomen sähköntuotannosta (Energiateollisuus). Kapasiteettia oli 30.6.2026 yhteensä 9 535 MW ja voimaloita 2 013 (Suomen Uusiutuvat). Talven 2025–2026 suurin tuulivoimateho oli Fingridin mukaan 6 998 MW vartin keskiarvona.

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on laadittava, kun paikalla arvioidaan olevan samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä, kun käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita tai erikoisefektejä, kun poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta tai kun tilaisuuden luonne aiheuttaa erityisiä henkilöturvallisuusriskejä (VNA 407/2011, 3 §). Suunnitelma toimitetaan tiedoksi oman alueen pelastusviranomaiselle viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkua (pelastuslaki 379/2011, 16 §). Myöhemmin toimitettu suunnitelma käy vain, jos pelastusviranomainen erityisestä syystä hyväksyy sen.

Pelastuslain 16 §:n mukaan suunnitelmassa on oltava selvitys ja arvio tilaisuuden vaaroista ja riskeistä sekä niiden perusteella määritellyt turvallisuusjärjestelyt ja ohjeet. Laki ei nimeä tuulta erikseen, joten sääriskit kuuluvat suunnitelmaan silloin, kun ne ovat tapahtuman todellisia vaaroja, kuten ulkotapahtumassa, jossa on telttoja, lavoja tai ilmatäytteisiä laitteita. Pelastuslaitosten oppaan mukaan suunnitelmaan kirjataan myös tapahtuman turvallisuudesta vastaavan nimi ja yhteystiedot.

Pelastustoimen ohjeen mukaan irtopainoja käytettäessä jokaisessa kulmassa pitää olla vähintään: 2 × 2 m teltassa 15 kg, 4 × 4 m teltassa 62 kg, 5 × 5 m teltassa 96 kg ja 6 × 6 m teltassa 139 kg jalkaa kohden. Painot koskevat pressukattoisia telttoja enintään 15 m/s tuulessa. Teltta kiinnitetään maa-ankkureihin tai painoihin liinoilla, joiden vetolujuus on vähintään 1 000 kg. Jos valmistaja on antanut muut ohjeet, niitä noudatetaan. Tukesin mukaan vastapainot eivät välttämättä estä teltan liukumista sivulle, joten sivuttainen liike estetään haruksilla tai lisäpainoilla.

Yhtä yleistä lukua ei ole. Raja tulee rakenteen valmistajan tai rakennesuunnittelijan asiakirjoista, ja pelastustoimi edellyttää, että lavarakenteiden tuuli- ja painorajat tunnetaan ja niitä noudatetaan. Suurista tai poikkeuksellisista rakenteista laaditaan pystytystodistus. Katsomot rakennetaan ympäristöministeriön käyttöturvallisuusasetuksen 1007/2017 mukaan. Yli 50 m²:n teltoille on oma standardinsa SFS-EN 13782:2015 ja alumiini- ja teräsristikoille (trussit) SFS-EN 17115:2018.

Tukesin mukaan pomppulinnan käyttö keskeytetään aina, kun tuuliraja ylittyy, ja sääoloja seurataan koko käytön ajan. Raja tulee laitteen valmistajan ohjeesta; Suomessa ei ole yhtä viranomaisen asettamaa m/s-lukua. Linnassa on oltava vähintään kuusi ankkurointipistettä, joista jokaisen on kestettävä 160 kg:n voima, ja valvojan on pystyttävä puuttumaan esimerkiksi koviin tuulenpuuskiin. Laitteita koskee standardi SFS-EN 14960-1:2019. Vakavista tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista ilmoitetaan Tukesiin.

Yhtä lakisääteistä rajaa ei ole. Lähtökohta on veneen suunnitteluluokka: D-luokan vene on suunniteltu enintään Beaufort 4:n (noin 5,5–7,9 m/s) tuuleen ja 0,3 metrin merkitsevään aallonkorkeuteen, C-luokan enintään Beaufort 6:n (enintään 13,8 m/s) tuuleen ja 2 metrin aaltoihin (huvivenedirektiivi 2013/53/EU). Ilmatieteen laitos antaa kesäkaudella 1.5.–31.10. merialueille huomautuksen veneilijöille jo 11–13 m/s:n keskituulesta.

Laissa ei ole m/s-rajaa, mutta Tapion työturvallisuusoppaan (2024) mukaan puiden kaatoa tulisi välttää kovalla ja varsinkin puuskaisella tuulella, koska hallittu kaato vaikeutuu. Kun Ilmatieteen laitos on antanut puuskavaroituksen, työt vaarallisissa kohteissa, kuten avoimen alueen reunapuustossa, kannattaa siirtää. Turvaetäisyys kaadossa on kaksi puun pituutta.

Ei. Maa-alueiden keltainen tuulivaroitus annetaan talvikaudella 1.11.–30.4. vasta 20 m/s:n ja kesäkaudella 15 m/s:n puuskista, kun taas ulkokäyttöön tarkoitetun henkilönostimen tuuliraja on tyypillisesti 12,5 m/s. Tuuli on lisäksi kovempi työkorkeudella kuin maassa. Vertaa siksi aina ennustettuja puuskia koneen omaan tuulirajaan ja mittaa tuuli paikan päällä.